Kääntäjät ja kääntäjien kuvat

Traduct näkee itsensä asiantuntijayrityksenä. Se tarkoittaa mm. läheistä suhdetta alan tutkimukseen ja koulutukseen. Perustajiemme tausta oli kääntäjänkoulutuksessa, ja nämä juuret on pyritty pitämään terveinä ja elinvoimaisina. Tätäkin tarkoitamme, kun sanomme, että Traduct kulkee laatu edellä.

Niinpä poimin tällä kertaa blogitekstin siemenen suoraan alan uusimmasta tutkimuksesta. Tampereen yliopiston jatko-opiskelija Anne Ketola on saanut Translation Studies -aikakausjulkaisuun artikkelinsa, jossa hän tarkastelee tekstin ja kuvan keskinäistä suhdetta kääntäjän näkökulmasta.

Puhutaan multimodaalisuudesta: viestiin vaikuttaa yhtä aikaa useita eri ”moodeja”, siis erilaisia semioottisia järjestelmiä, kuten kirjoitettua tekstiä, äänitettyä puhetta, kuvaa eri muodoissaan. Näkökulma on ajankohtainen. Painoviestinnän ja perinteisten sähköisten kanavien rinnalle ovat tulleet nopeasti kehittyvät digitaaliset välineet. Ammattimainen viestintä on yhä enemmän kuvallista viestintää, tähdennetäänhän kaikille bloggaajillekin, että kuva pitää olla.

Ketola tarkastelee kääntäjän kognitiivista prosessointia monimuotoisten viestien tulkitsijana: miten kääntäjä muodostaa merkityksiä viestinnän eri moodeista? Hänen premissinsä on, että käännösratkaisut perustuvat sekä tekstin että kuvien tulkintaan – kuvitus siis vaikuttaa siihen, miten teksti käännetään.

Ketola viittaa tutkimukseen, jonka koejärjestelyssä kääntäjäopiskelijat onnistuivat kehittämään luovempia ja vähemmän alkukieleen jämähtäneitä ratkaisuja, kun alkutekstiin oli yhdistetty järkevästi valittu kuvitus. Tulos vahvistaa arkikokemuksen: kääntäjänä kannattaa aina nähdä katsoa tarkkaan kaikki mahdolliset tekstiin liittyvät kuvat ja kaaviot, sillä niiden avulla ratkeaa moni käännösongelma ja usein myös välttää tekstin ymmärtämiseen liittyviä väärinkäsityksiä.

Ketola huomauttaa, että samakin teksti voi tulla käännetyksi eri tavoin riippuen siihen liitetystä kuva-aineistosta. Tämä pitää mielestäni paikkansa, muistan monesti miettineeni ja muuttaneenikin käännösratkaisuja kuvan perusteella.

Ajatuksen voi kääntää (no pun intended) toisinkin päin: joskus kuvitus kannattaa harkita uudelleen kielen vaihtuessa. Traductin menneisyydestä muistuu mieleen suomalainen metsäalan julkaisu, jossa oli näyttävä kuukkelin kuva ja tekstissä viitattiin linnun leppoisan sympaattiseen olemukseen. Ongelmaksi tuli kuukkelin saksankielinen nimi Unglückshäher eli kutakuinkin ”epäonnen närhi”. Muistaakseni kuva vaihdettiin saksalaiseen versioon.

Anne Ketolan artikkeli valottaa mielestäni ansiokkaasti oleellista näkökulmaa: mielekäs ammattimainen kääntäminen on osa viestinnän kokonaisuutta, jonka kaikki osat vaikuttavat (ainakin potentiaalisesti) toisiinsa. Kääntäjä ei toimi umpiossa vaan tulkitsee ja luo merkityksiä niillä edellytyksillä, joita viestintäprosessi hänelle antaa. Siksi kääntäjälle kannattaa lähettää ne kuvatkin.

Turkka Kulmala
Kirjoittaja on Traductin kippari, piikikäs käännöskukkanen ja terminologiafriikki.

Jaa