Lean käännöspalveluissa

Lean-ajattelu on pitkään ollut vahva virtaus teollisuudessa. Kysehän on alkujaan Japanin autoteollisuudessa kehitetystä johtamisfilosofiasta, jolla pyritään karsimaan tuotantoprosessista tuottamattomia toimintoja, säästämään kustannuksia sekä parantamaan laatua ja viime kädessä asiakastyytyväisyyttä. Vähitellen lean-filosofiaa on alettu soveltaa hyvin tuloksin myös palvelualoilla. Mitä lean voisi tarkoittaa käännöspalveluissa?

Fyysisiin tuotteisiin liittyvät lean-periaatteet – kuljetusten ja varastojen optimointi, ylipäänsä logistisen kitkan välttäminen – jäävät vähemmälle huomiolle, koska käännöksen sisältävää tallennusvälinettä, tulostetta tai painatetta tuskin on mielekästä ajatella tuotteena. Toki ne liittyvät koko viestinnän arvoketjuun ja voivat siten olla hyvinkin olennaisia kokonaisuutta ajatellen.

Lean-filosofia tarjoaa silti runsaasti ajattelemisen aihetta myös puhtaasti käännöspalveluiden näkökulmasta. Leanin ydinajatus on käännöstoimiston näkökulmasta täyttä asiaa: on pyrittävä maksimoimaan asiakasarvo minimoimalla kaikenlainen resurssien hukkakäyttö. Hoikka käännösorganisaatio ymmärtää, mitä lisäarvo kullekin asiakkaalle käytännössä on ja säätää prosessiaan sen mukaisesti. Ihannetapauksessa siis täysin kitkaton prosessi tuottaa täsmälleen jonkin tietyn asiakkaan tarvitsemaa ja haluamaa lisäarvoa ilman minkäänlaista hukkaa – tavoitetta kerrakseen.

Kaksi lean-vaikuttajaa, Jim Womack ja Dan Jones, pitävät toimintaansa lean-periaatteiden mukaisesti kehittävän organisaation peruskysymyksinä toiminnan tarkoitusta, prosessia ja ihmisiä.

Ensinnäkin tarkoitus: mitä asiakkaan ongelmia hoikka organisaatio tarkkaan ottaen pyrkii ratkaisemaan? Käännöspalvelut ovat asiantuntijapalveluita, ja haasteena ovat luonnollisesti eri asiakkaiden erilaiset tarpeet. Osa asiakkaista painottaa täsmällistä terminologiaa, osa sujuvaa kieltä ja toimituksellista otetta, toiset taas ennen kaikkea kitkatonta palvelua ja aikataulujen pitävyyttä nopeissa tilanteissa. Selkeä johtopäätös onkin, että käännöspalveluiden tarjoajalta vaaditaan riittävää joustavuutta, jotta se pystyy mukautumaan kunkin asiakkaan erityisiin tarpeisiin.

Käännöspalveluiden tarjoajan prosessi linkittyy siis saumattomasti toiminnan tarkoitukseen: käännösprosessin on mukauduttava asiakkaan viestintäprosessiin ja muihin asetettuihin vaatimuksiin. Lean-näkökulmasta tarkasteltuna käännöspalveluiden arvoketjun jokaisen vaiheen olemassaolon pitää olla perusteltu, siis sekä asiakkaalle että palveluiden tarjoajalle lisäarvoa tuottava. Tässä tulee kuvaan mukaan myös digitalisaatio: kuinka hyödyntää käännösteknologiaa siten että se palvelee tehokkaasti toiminnan varsinaista tarkoitusta eli viestintää?

Digitalisaation mukanaan tuoma järjestelmien ja sovellusten vyöry johdattaa ajatukset luontevasti Womackin ja Jonesin kolmanteen näkökulmaan: ihmiset, jotka käännöspalvelun ja sen lisäarvon viime kädessä tuottavat. Prosessi on arvoton, jollei sillä ole omistajaa, joka sitoutuu lopputulokseen ja kantaa siitä vastuuta. Laadun tekijällä on myös oltava mielekkäät mahdollisuudet vaikuttaa prosessin toimintaan ja tuloksiin.

Mitä lean voisi olla käännöspalveluissa?

Viestintäprosessien vitsaus on kaikenlainen turha loiskiehunta, tarpeeton monimutkaisuus, joka on omiaan aiheuttamaan sekaannuksia ja laatuvirheitä. Tämä koskee itse tekstejä, joihin helposti tulee tarpeetonta vaikeaselkoisuutta, ajatushämärää ja monisanaisuutta. Samoin tämä koskee prosesseja, joita kiusaavat turhat työvaiheet, uusintakierrokset, suunnittelemattomat muutokset. Tämä on viestinnässä sitä hukkaa, jota lean pyrkii karsimaan. Sokea usko järjestelmien ja digitekniikan ylivoimaan on myös turmiollista. Ehkäpä lean-ajattelu on yksi lääke näihinkin vaivoihin.

Turkka Kulmala
Kirjoittaja on Traductin kippari, piikikäs käännöskukkanen ja terminologiafriikki.

Jaa