Yhteinen kieli

Huomiotaloudessa yritys ei ole olemassa, ellei sillä ole erottuvaa tarinaa, josta se kertoo erottuvalla äänellä. Yrityksen tarinan rakentamiseen ja kertomiseen uhrataan – ei, vaan investoidaan ilolla ja mielihalulla –merkittäviä määriä rahaa ja työaikaa. Koska ilman sitä yritystä ei ole olemassa.

Siitä huolimatta joskus saa huomata, että kielen vaihtuessa tekstin laatu heittelee melkoisesti. On tyydytty kehnoihin käännöksiin. Ällistyttävä ristiriita.

Lienee selvää, että organisaatio ei viestittele mitään huvin päiten. Halutaan saavuttaa jotakin: puhutella uusia markkinoita, tehdä organisaatiota tunnetuksi uudella alueella, tavoittaa erilaisia sidosryhmiä.

Rakennetaan siis brändiä – se on, lisätään jatkuvasti uusia pieniä palasia valtavaan kokonaisuuteen, joka muodostuu kaikista kohtaamisista organisaation ja sen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä.

Jokainen kohtaaminen on potentiaalisesti merkityksellinen. Ihmisten kohtaamisiin liittyy aina kieli – joko yhteinen tai puuttuva.

Kuten muutama viikko sitten kirjoitin, hyvän kääntäjän paradoksi on se, että parhaiten onnistuessaan hän muuttuu näkymättömäksi. Kääntäjän työstä tulee organisaation oma ääni. Hän antaa organisaatiolle kielen, joka siltä muuten puuttuisi.

Jos siis viestintään, brändin rakentamiseen ylipäänsä panostetaan resursseja, miksi organisaation oma ääni olisi toisarvoinen jollakin toisella kielellä? Ei kai millään organisaatiolla ole tänä päivänä varaa turhiin investointeihin. Kun puhutaan brändistä ja viestinnästä, on parempi tehdä kunnolla tai jättää vallan tekemättä.

Mikä siis neuvoksi?

  • Mietitään mitä viestitään ja miksi
  • Valitaan ammattitaitoinen käännöskumppani, joka osaa puhua organisaatiosi omalla äänellä
  • Iloitaan onnistuneista kohtaamisista

 

Ps. Traduct täytti viime lauantaina 30 vuotta!

Turkka Kulmala
Kirjoittaja on Traductin kippari, piikikäs käännöskukkanen ja terminologiafriikki.

Jaa